PerttiKutilainen Alueellisen tasa-arvon puolesta

Palveluverkossa on jo nyt reikiä

Palveluverkossa huomioni kiinnittyy suurin kirjaimin esitettyihin kustannuksiin nykymallissa ja suuriin säästöihin esitetyissä malleissa. Vaikka kuinka yritän materiaalia lukea, niin en saa selville, mistä nykyratkaisun kasvavat kulut syntyy ja varsinkaan sitä, mikä EI synny vaihtoehtoisissa malleissa. Tilaratkaisuilla yritetään luoda säästöjä vaikka sanotaan niiden olevan vain 20% kuluista. Eikä varmastikaan ole niin, että 20% kuluista näillä uusilla malleilla säästetään.

Pelkkää harhautusta on kertoa noita miljoonia kymmenelle vuodelle, kun kaupungin talous muuten menee vuositasolla. 39 miljoonan nykymallin kustannus on siis 3.9 miljoonaa vuositasolla. Verokertymä kaupungin talousarviossa on 2018-vuodelle 670 M€. Siitä on helppo laskea, että veroprosentin nosto 21:een toisi yhdessä vuodessa jo lähes tuon summan, siis 33.5 miljoonaa. Korotustarve on siis reilu yksi kymmenesosa tuosta. Tuo ei kyllä vielä kaupungin vetovoimaa vie. Oikeasti siis kyseessä on hyttysenpaskan suuruinen summa ja tällä ollaan tuhoamassa niin monien perheiden elinolot.

Toinen kummallisuus tuossa esityksessä on uudelleen keksitty aluejako. Yhdistymissopimuksessa kaupunki jaettiin suuralueisiin. Missä se jako on nyt? Suuralueille taattiin tasapuolinen kohtelu, mutta nimeämällä alueet uusiksi vetäydytään tuosta vastuusta. Mitä tekemistä Myllojalla ja Korvensuorallakaan on itäisellä alueella? Kiiminki, Ylikiiminki ja Yli-Ii muodostavat aivan erilaisen palvelutarpeen kuin kaupungin kyljessä olevat alueet. Kuntalaisille esitetyissä diasarjoissa on seuraavaa: ”Palvelukeskittymittäin tarkasteltuna itäinen ja eteläinen alue ovat ainoat, joissa on muutamia yksiköitä, jotka eivät ole 5 km:n säteellä palvelukeskittymistä.” Mitähän tuollakin lauseella halutaan sanoa? Karttakaan ei kata koko Oulua. Minun mielestä nuo 5 km ympyrät kattaa vain murto-osan Oulusta. Tällä aluejaolla tehty kyselytutkimus palveluista on ihan huuhaata. 

Onko missään laskettu sitä kustannusta, joka lukiolaisten perheille tulee, kun opiskella ei voikaan enää kotoa käsin, kuten helposti käy lakkautettavien lukioiden osalta? Onnikassa vietetty lukuaika ei varmasti vastaa kotona tai kirjastossa vietettävää. Entäs sitten ne kävelemään joutuvat pikkukoululaiset (Jokikylä, Tirinkylä, Ylikylä...), jotka joutuvat pimeille ja vaarallisille teille, kun lähikoulut lakkaavat. Kuljetusoppilaat taas putoaa automaattisesti kerhotoiminnasta. Oppilaat maantielle ja kulut Kelalle?

Vaikuttaa harhautukselta, että Kiimingin lukiota ollaan vaihtoehto 2:ssa laittamassa Jokirannan yhteyteen. Jo nyt tilat on liian pienet eikä uuden koulun koosta ole kellään vielä mitään tietoa. On liian helppo tehdä liian pieni koulu ja sitten lukio on pakko lopettaa, kun eivät mahdu samaan tilaan. Paljon parempi olisi tehdä yhteistyötä Kiiminkijoen koulun kanssa, kuten nytkin jo tapahtuu. Lukiolaiset tarvitsevat oman ympäristönsä. Seudullinen lukio ei tarkoita samaa kuin keskitetty lukioverkko. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat